Kaupungistuminen on nykypäivän ilmiö Suomessa. Kaupungistuminen Suomessa on kiihtynyt etenkin 2000-luvulla. Se ei kuitenkaan ole vain moderni ilmiö, vaan se alkoi jo keskiajalla. Tuolloin 1200-luvun lopulla perustettiin Suomen ensimmäinen kaupunki Turku. Keskiajalla Suomen väestöstä kaupungeissa asui vain muutama prosentti, mikä oli paljon alhaisempi määrä kuin muissa Euroopan maissa. Turun ohella Viipuri ja Käkisalmi olivat tärkeitä keskiaikaisia kaupunkeja.
Kaupungistuminen yleistyi Suomessa 1960-luvulla. 1970-luvun maaltapako – yleinen muuttoliike maalta kaupunkeihin – lisäsi kaupunkien asukasmääriä. Ihmiset muuttivat työn perässä kaupunkeihin ja maaseudun asukasmäärä alkoi kutistua. 1970-luvulla maaseudulta muuttaneet löysivät uuden kodin tyypillisesti suurten kaupunkien lähiöistä.
Kaupungistuminen 2020-luvulla
2000-luvun ilmiö on ollut maaseudun tyhjeneminen entisestään ja palveluiden katoaminen pieniltä paikkakunnilta. Monet pienet kunnat ovat yhdistyneet tai liittyneet suurempiin naapurikuntiin. Artjärvi on esimerkki pienestä kunnasta, joka liittyi Orimattilaan vuonna 2011. Ennen vuotta 2011 kunta oli itsenäinen, jo vuodesta 1866.
Kaupungistuminen säästää julkisia menoja, kun väestöä keskitetään asutuskeskuksiin. Palveluita voidaan keskittää suurempiin keskuksiin, jos väestöä asuu niiden lähistöllä. Kuntakeskuksiin sijoitetaan niin terveyspalvelut, koulut, päiväkodit kuin julkiset virastot. Kunnat suosivat kerrostaloalueita kaavoituksessa, haja-asutusalueiden kustannuksella. Asutuskeskusten julkista liikennettä kehitetään niin, että ihmiset voivat liikkua busseilla, junilla tai raitiovaunulla.
Kaupungistumisen hyödyt
Kaupungistumisella, eli urbanisaatiolla on sekä hyötyjä että haittoja. Ilmiön hyvät puolet helpottavat ihmisten elämää ja lisäävät kansalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia.
- Kaupungistuminen tukee uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä.
- Kaupungeissa on enemmän työ- ja opiskelumahdollisuuksia.
- Kaupungistuminen säästää ilmastoa.
Kaupungistuminen vaatii toimivan infrastruktuurin
Kaupungistuminen Suomessa on hallittua verrattuna esimerkiksi joihinkin Aasian suuriin kaupunkeihin. Jotta kaupungit olisivat miellyttäviä asuinympäristöjä, tarvitaan riittävästi asuntoja, toimivat liikenneyhteydet, toimiva sähkö- ja vesiverkosto, toimiva jätehuolto jne. Kaupunkisuunnittelussa pitää huomioida asukkaiden erilaiset tarpeet. Esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja terveyspalveluita täytyy olla kohtuullisen matkan päässä.
Kaupungistuminen Suomessa on saanut vauhtia rakentamisesta. Kun kaupunkeja on alettu kehittämään, on myönteisenä vaikutuksena ollut työtä tarjolla. Ilmiö on lisännyt väestön keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi Tampereella on viime vuosina ollut suuria rakennushankkeita, jotka ovat tarjonneet useille työtä. Kehittyvä kaupunkiympäristö taas houkuttelee muuttamaan kaupunkiin, jolloin asukasmäärä jälleen kasvaa. Kasvava väestö tarvitsee asuntoja ja palveluita, joista tulee työpaikkoja – muodostuu positiivinen kierre.
